Lähiympäristö tutuksi. Se on meidän yksi tavoite. Toinen on kaikenlainen liikunta. Metsäretkillämme menemme aina samaa reittiä paikasta toiseen. Meillä oli tarkoitus lähteä ihan tavalliseen tapaan metsäretkelle marjametsään, mutta sitten ajateltiin poiketa vähän reitistä ja lähteä viereisessä metsässä nähtyjä jälkiä seuraamaan. Välillä näimme valoa puiden siimeksestä ja puhetta riitti, että mitä jälkiä mahtaa olla ja minne mahdamme mennä. Epäilyksenä oli, että tontun jälkiä on ja me päädymme korvatunturille joulupukin luo. Saattoi joulukuu ja joulun odotus liittyä vähän epäilyksiin :)
Metsän takaa löytyi iso lumialue, johon kukaan ei ollut vielä koskenut. Mahtava leikkipaikka! Retkemme jatkui sitten tietä pitkin puistoon, jossa olemme kerran enemmin käyneet syksyn aikana leikkimässä. Metsä oli ajatuksissamme vielä ja lopulta katsoimme kelloa. Ohhoh, aika oli mennyt kuin siivillä hyvässä seurassa ja meidän piti lähteä takaisin päiväkotia kohden. Muutama muriseva maha jo odotti ruokaa. Lumesta nautittiin koko aamupäivä ja päiväkodille päästyämme meidän porukka oli muuttunut lumiukoiksi, jotka jokainen oli hymyissä suin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti